Sivustolle tarjottavien tekstien tulee olla sisällöltään asiantuntevia, mutta lukijoilta ei pidä olettaa laajoja ennakkotietoja aiheesta. Aiheita käsitellään avarasta perspektiivistä ja käsittelyssä tulee pyrkiä tasapuolisuuteen. Teksteissä tulee pyrkiä mahdollisimman selkeään ilmaisuun ja välttää tarpeetonta ammattislangia.
ENSYklopedian pääasiallisia julkaisukieliä ovat suomi ja ruotsi. Sopimuksen mukaan tekstejä voidaan julkaista myös muilla kielillä.
Julkaistavat tekstilajit ja tekstien rakenne
Kullakin ENSYklopediassa julkaistavalla tekstilajilla, tutkimusartikkelilla, katsausartikkelilla, historiikilla, muistelulla, esseellä ja haastattelulla, on omat erityispiirteensä, jotka kirjoittajan on otettava huomioon. Tutkimus- ja katsausartikkeleihin tulee liittää ingressi, joka määrittelee kahdella tai kolmella tiiviillä virkkeellä, mistä tekstissä on kysymys.
Tekstin aihe ja pituus
Tekstin aiheesta sovitaan kaikissa tapauksissa toimituskunnan kanssa. Tekstin käsittelytapa ja pituus riippuvat käsiteltävästä aiheesta ja sen vaatimasta tekstilajista. Esimerkiksi katsausartikkelit voivat olla yleiskatsauksia tai rajautua suppeammin johonkin erityskysymykseen. Esimerkiksi yksittäistä kasvatusajattelijaa tai kasvatustraditiota käsittelevä kokonaisuus on luontevaa jakaa yleiskatsaukseksi (esim. ”Kasvatus valistusfilosofiassa” tai ”Jean-Jacques Rousseau kasvatusajattelijana”) ja siihen liittyviin tarkempiin yksittäisiä teoksia, ajattelijoita tai käsitteitä käsitteleviin artikkeleihin (esim. ”Jean-Jacques Rousseau: Émile eli kasvatuksesta”).
Esimerkiksi tutkimusartikkeleissa ja -katsauksissa karkea suositus on, että tekstin pituus on 20,000–50,000 merkkiä välilyönteineen. Tapauskohtaisesti voidaan julkaista lyhyempiä tai pidempiä artikkeleita.
Tekstien muotoseikat
ENSYklopediassa käytetään soveltuvin osin Kasvatus & Aika -lehden viittauskäytäntöä ja muita muotoiluohjeita (ks. Kirjoitus- ja muotoiluohjeet kaikille teksteille https://journal.fi/kasvatusjaaika/kirjoittajaohjeet). Seuraavassa on lainattu, tiivistetty ja muokattu ENSYklopediaan sopivaksi keskeisimmät muotoseikat lehden ohjeista.
Kirjoitus- ja muotoiluohjeet kaikille teksteille
Käsikirjoituksen muotoilu: 1.2 riviväli, 12 pistekoko Times, myös otsikoissa.
Tavutusta ja sisennyksiä ei käytetä. Teksti saa sisältää vain yhden väliotsikkotason, ja väliotsikot erotetaan tyhjällä rivillä. Myös kappaleiden väliin tulee tyhjä rivi. Ota pois ”lisää välilyönti kappaleen jälkeen” -toiminto (remove space after paragraph) tai poista välistys (esim. Wordissä ”Muotoile” > ”Kappale” > ”Välistys”: Ennen: 0 pt; Jälkeen: 0 pt.)
Pitkät lainaukset erotetaan leipätekstistä tyhjällä rivillä ja kursivoinnilla. Kursivointia käytetään myös lehtien ja teosten nimissä (Helsingin Sanomat, Tuntematon sotilas). Sen sijaan viitteitä tai vieraskielisiä termejä ei kursivoida. Kappaleen sisällä olevat lyhyet lainaukset pannaan lainausmerkkeihin.
ENSYklopediassa ei käytetä loppuviitteitä. Alaviitteitä käytetään lisätietoa antamassa vain silloin, kun se on erityisen tarpeellista kokonaisuuden kannalta (esimerkiksi pitkät aineistoviitteet). Jokaista alaviitettä on syytä harkita tarkkaan tapauskohtaisesti.
Ingressi
Tutkimusartikkeliin ja -katsaukseen liitetään muutaman virkkeen, korkeintaan yhden lyhyen kappaleen mittainen ingressi suomeksi tai ruotsiksi sekä englanniksi. Ingressi on tekstin keskeisen sisällön selkeä ja tiivis esittely. Sen tulee olla ymmärrettävissä lukijalle itsenäisenä tekstinä ilman koko tekstin lukemista.
Lähdeviitteiden merkitseminen
Lähdeviitteet merkitään tekstin sisälle sulkeisiin (Peltonen 1996, 31–36). Lähdeviitteissä ilmoitetaan kirjoittajan sukunimi, teoksen painovuosi ja sivunumerot, joihin viitataan (erotettuna pilkulla). Jos viitteessä on kaksi kirjoittajaa, käytetään muotoa (McCulloch & Richardson 2000, 120–129), jos enemmän kuin kaksi, viitteen muotona on (Syrjäläinen ym. 2006, 13–15). Jos viitataan vanhan teoksen uuteen painokseen, alkuperäinen julkaisuvuosi on hakasulkeissa: (Leino 2004 [1903]). Useampaan teokseen viitattaessa teokset erotetaan toisistaan puolipisteellä (Peltonen 1996, 31–36; McCulloch & Richardson 2000, 120–129).
Ole tarkka tekstin sisäisten viitteiden käytössä. Viitattaessa vain edeltävään virkkeeseen, piste tulee sulkeiden ulkopuolelle (Karjalainen & Puroila 2017, 13–18). Jos viite koskee useaa virkettä tai koko edeltävää kappaletta, merkitään piste sulkeiden sisään. (Aropaltio 2000, 116–118.)
Sivukohtaisia alaviitteitä voi käyttää arkistolähteisiin viitatessa silloin, kun arkistoviite on pitkä eikä sovellu tekstin sisäiseksi viitteeksi tai se sisältää internet-osoitteen. Alaviitteitä voi käyttää lisätietoja tai kommentteja varten vain tarkan harkinnan mukaan. Tekstin toimittajilla on oikeus muuttaa ja muokata alaviitteitä teknisesti julkaisun linjauksen mukaisesti. Alaviitteet merkitään tekstiin tekstinkäsittelyn automaattisella viite-toiminnolla numeroin [1, 2, ...].
Klassikkoteoksiin viittaaminen
Klassikkoteoksiin viitataan kullakin tutkimusalalla vakiintuneen käytännön mukaisesti. Suomennetuista teoksista käytetään suomenkielistä otsikkoa, jos se on yleisessä käytössä (esim. Platon, Valtio). Kreikankielisistä teoksista käytetään latinankielistä otsikkoa, jos se on yleisessä käytössä (esim. Aristoteles, Historia animalium). Muissa tapauksissa käytetään alkukielistä otsikkoa. Jos klassikkoteokseen viitataan tekstissä useita kertoja, sen ensimmäisen esiintymisen yhteydessä on suositeltavaa antaa suluissa teoksen nimen lyhenne kursivoituna, esimerkiksi Nikomakhoksen etiikka (EN). Tämän jälkeen voidaan tekstin sisäisissä viitteissä käyttää lyhennettä. Vaikka tekstistä siteerattaisiin suomennosta tai ruotsinnosta, mikä on useimmiten suositeltavaa, viite siteerattuun tai mainittuun tekstikohtaan täytyy tehdä jonkin yleisesti käytössä olevan tieteellisen edition luku- ja kappalejaon sekä mahdollisesti sivu- tai rivinumeroinnin mukaisesti (esim. EN 1.7, 1098a16–21). Tekstiviitettä ei siis tehdä suomennoksen tai ruotsinnoksen sivuihin. Käytetty tieteellinen editio ja sen mahdollinen käännös mainitaan lähdeluettelon kohdassa ”Lähteet”.
Lyhenteiden käyttö
Käytetyimpiä lyhenteitä ovat ks. (ei kts.), esim., mm., vrt., ym. (ei et al.), jne., tms. Lyhenteitä voidaan käyttää vain sulkeiden sisällä. Tekstissä lyhenteet kuten esim. ja mm. kirjoitetaan kokonaisin sanoin.
Huomaa, että lyhenteet ks. ja vrt. määrittävät viittauksen luonnetta (ks. = katso, tarkemmin; vrt. = kuitenkin, ainakin osin, poikkeava tieto).
Lyhenteitä mt., emt. tai mts. ei käytetä, vaan lähde toistetaan joka viitteessä.
Yhdysmerkki, ajatusviiva, lainausmerkit
Yhdysmerkin (-) ja ajatusviivan (–) käyttö erotetaan toisistaan. Ajatusviivaa (–) käytetään paitsi lauseen sisällä ajatusviivana, niin myös rajakohtia osoittamassa kuten vuosilukujen, numeroiden, sivunumeroiden ja myös sanojen välissä. (Esim. 1960–1970, taivas–maa-jako, Börner 1912, 2–8.)
Lainaus- ja puolilainausmerkit (heittomerkit) kirjoitetaan suomalaisittain: ”xx”, ’x’. Heittomerkkiä ei pidä sekoittaa puolilainausmerkkiin.
Tutustu ohjeisiin esimerkiksi Kielitoimiston ohjepankissa < http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ > (Luettu 7.5.2020).
Taulukot, kuvat ja kaaviot
Tekstiin tulevat kuvat lähetetään toimitukseen samalla kun valmis teksti. Kirjoittajan on itse hoidettava kuviin liittyvät tekijänoikeus- tai julkaisumaksut.
Wordilla tehdyt taulukot sijoitetaan sellaisenaan käsikirjoitukseen oikealle kohdalleen. Kuvat ja kaaviot toimitetaan kuvamuodossa upotettuna käsikirjoitukseen .jpg- tai .png -tiedostona. Myös excel-taulukot tulee upottaa tekstiin, älä toimita erillisiä excel- tai word-tiedostoja. Kuvien ja taulukoiden selitystekstit merkitään käsikirjoitukseen kuvan tai taulukon alle numeroituna:
Kuva 1. Kuvassa Alli Nissisen valmistavan koulun oppilaita. Kuva: Matti Kuvaaja 1954.
Kaavio 1. Tyttö- ja poikaoppilaiden määrä kansakouluissa 1921–1939.
Lähteiden merkitseminen lähdeluetteloon
Lähteet ryhmitellään pääotsikon ”Lähteet” ja ”Kirjallisuus” alle.
Lähteet-ryhmään luetaan artikkelissa analysoidyt alkuperäiset painamattomat lähteet (arkiston nimen mukaan), painetut lähteet, kuten klassikkoteokset ja niiden käännökset, sanomalehdet, haastattelut ja muut mahdolliset lähdetyypit. Painamattomissa lähteissä lähdeluetteloon pitää merkitä arkiston nimen lisäksi käytetyn kokoelman nimi ja tarkentaa käytettyjä lähteitä. Lähdeluettelossa myös avataan viitteissä käytetyt arkisto- ja teoslyhenteet. Lehtien ja teosten nimet kursivoidaan.
Kirjallisuus luetteloidaan kirjoittajan tai toimittajan nimen/nimien mukaan aakkosjärjestyksessä. Kirjallisuus merkitään seuraavan mallin mukaan:
Teokset:
Sukunimi, Etunimi ilmestymisvuosi. Teoksen nimi. Kustantajan kotipaikka: kustantaja.
Esimerkkejä:
Tiimonen, Soili 2001. Valoa kansalle. Luterilainen kirkko ja kansanopetuksen kehittämispyrkimykset autonomisessa Suomessa 1809–1848. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura.
McCulloch, Gary & Richardson, William 2000. Historical Research in Educational Settings. Buckingham – Philadelphia: Open University Press.
Lakomäki, Sami, Latvala, Pauliina & Laurén, Kirsi (toim.) 2011. Tekstien rajoilla. Monitieteisiä näkökulmia kirjoitettuihin aineistoihin. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Artikkelit kokoomateoksessa:
Sukunimi, Etunimi ilmestymisvuosi. Artikkelin nimi. Teoksessa Sukunimi, Etunimi (toim.), Teoksen nimi. Kustantajan kotipaikka: kustantaja, sivut.
Esimerkkejä:
Ahonen, Sirkka 2003. Tasa-arvon pyrkimys 1960-luvun koulutuspolitiikassa. Teoksessa Vuorio-Lehti, Minna & Nieminen, Marjo (toim.), Kasvatushistoria nyt. Makro- ja mikrotutkimuksesta marginaalisuuden, sukupuolen ja tilan analyysiin. Turku: Suomen Kasvatustieteellinen Seura, 37–58.
Levesque, Hélène 2009. Narrating Stalinist Repression. Generation, Nationality and History in Making Family Memory. In Kôresaar, Ene, Laukk, Epp & Kuutma, Kristin (eds.), The Burden of Remembering. Recollections and Representations of the 20th Century. Helsinki: Finnish Literature Society, 179–196.
Huomaa: Toimitetut teokset merkitään aina muotoon ”Teoksessa” ja ”toim.”, mikäli Kasvatus & Aikaan julkaistavaksi tarkoitettu teksti on kirjoitettu suomeksi. Mikäli teksti on kirjoitettu muulla kielellä, kirjoittaja vastaa merkinnän oikeellisuudesta kyseisellä kielellä.
Artikkelit tieteellisessä aikakausjulkaisussa:
Sukunimi, Etunimi ilmestymisvuosi. Artikkelin nimi. Aikakausjulkaisun nimi vol. (nro), sivut.
Huomaa: Muotoilu koskee artikkeleja, jotka on julkaistu painetuissa julkaisuissa. Jos artikkeli on ilmestynyt esim. pdf- tai onlinetiedostona, ks. ohje alla.
Esimerkkejä:
Richardson, William 1999. Historians and educationists: the history of education as a field of study in post-war England. Part I: 1945–72. History of Education 28 (1), 1–30.
Syväoja, Hannu 2011. Tytön kasvatus suomalaisen kirjallisuuden naturalismissa 1800-luvun lopulla. Koulutus yhteiskunnallisen muutoksen airueena. Koulu ja menneisyys XLIX. Suomen kouluhistoriallisen seuran vuosikirja 2011. Helsinki: Suomen Kouluhistoriallinen Seura, 67–88.
Sähköisesti saatavilla olevat artikkelit (esim. ENSYklopediassa) ja muut lähteet:
Viittaukset samoin kuin painetuissa teoksissa ja artikkeleissa. Julkaisun nimen perään merkintä [www-lähde]. Lähteen URL-osoite merkitään (huom. välilyönnit url-osoitteen ympärillä): < http://www.jokinosoite.fi > Loppuun merkitään lukupäivä sulkeisiin (Luettu pp.kk.vvvv). Jos artikkelilla on tiedossa DOI-tunnus, se merkitään viitteen loppuun ilman [www-lähde]-merkintää.
Esimerkkejä:
Sykäri, Venla 2014. Sitä kylvät, mitä niität. Suomenkielinen improvisoitu rap ja komposition strategiat. Elore 21 (2), 1–39 [www-lähde]. < http://www.elore.fi/arkisto/2_14/sykari.pdf > (Luettu 19.4.2018).
POPS 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Helsinki: Opetushallitus
[www-lähde]. < https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf> (Luettu 13.2.2019).
Jouhki, Essi & Lalu, Liisa 2018. ”Hei me itse nyt tehdään!” Muistoja nuoruudesta teinikuntatoiminnassa ja nuortaistolaisessa liikkeessä. Elore 25(2), 9–32 . https://doi.org/10.30666/elore.77117
Kemppinen, Lauri 2020. Elämän kolhimat koulu-uudistajat – ajatuksia kasvatusideologian ja elämänkokemusten välisestä yhteydestä. Kasvatuksen historian ENSYklopedia. [www-lähde]. <http://www.kasvhistseura.fi/julkaisut/kasvatuksen-historian-ensyklopedia/artikkeleita-ja-esseitä-kasvatuksen-suuntauksista-ja> (Luettu 12.5.2020).
Sanomalehti- tai aikakauslehtiartikkelit:
Lehtiartikkelit merkitään lähdeluetteloon vastaavalla tavalla kuin toimitettuun teokseen tai kirjoituskokoelmaan sisältyvä artikkeli.
Esimerkkejä:
Roiko-Jokela, Heikki. 2008. Tutkimus kertoo liikuntakulttuurin muutoksista. Hiidenkivi 15, 4, 17–19.
Niskanen, Annamari. 2003. Ikea + paavi = antiikki. Helsingin Sanomat NYT-liite 44/2003, 8.
Internet-sivusto, video, keskustelupalsta, artikkeli tai muu verkkoaineisto:
Internet-lähteeseen viitattaessa noudatetaan mahdollisimman selkeää ja informatiivista ilmaisua. Sivustosta ilmoitetaan sen aihe ja nimi, osoite sekä lukupäivä.
Esimerkkejä:
Olkkonen, Tuomo. "Sopimatonta tarjota teineille politiikkaa". Blogikirjoitus, Tiellä sananvapauteen [www-lähde]. < https://sananvapauteen.fi/artikkeli/193 > (Luettu 3.2.2019).
Opetetaanko kouluissa fysiikkaa väärin? Syksy Räsänen: “Opetuksen sisältö on enimmäkseen jäänyt 1800-luvulle.” Tiedeblogi, Yle Tiede [www-lähde] < https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/04/13/opetetaanko-koulussa-fysiikkaa-vaarin-syksy-rasanen-opetuksen-sisalto-on > (Luettu 26.4.2018).