Vuosikirjojen sisällysluettelot

VUOSIKIRJA I (1935)

A. R. Cederberg, Kouluneuvos Einar Fieandt.
Kurt H. Enwald, A. J. Mela.
J. A. Wecksell, A. J. Mela.
Hanna Kallio, Vanhoja koulumuistoja.
Heikki Impivaara, Pari piirrettä Raahen koulusta.
Reino Rautavaara, Piirteitä Oulun triviaalikoulun historianopetuksesta viime vuosisadan alkupuolella.
Juuso Mustonen, Inkerin kansanopetuksen alkuvaiheita.
E. O. Stenij, Sata vuotta ammattiopetuksemme vaiheita.
Heikki Terho, Haminan saksalaisen alkeiskoulun oppilasmatrikkeli.
Suomen kouluhistoriallisen seuran säännöt.

VUOSIKIRJA II (1936)

R. A. Mäntylä, Kansanopetuksesta Tornion kaupungissa 1700- ja 1800-luvulla.
V. R. Lehtonen, Alemman maanviljelysopetuksen alkuvaiheista Suomessa.
Olga Moberg, Helsingin kansakoulujen alkuajoilta I.
Maiju Kantele, Helsingin kansakoulujen alkuajoilta II.
Impi Siukonen, Muistoja Amanda Packalenista.
I. Wartiainen, Kylliälän kasvatuslaitos 100-vuotias.
Juuso Mustonen, Sunnuntai- eli pyhäkoulut Inkerissä.
Uuno Pulkkila, Kristiinankaupungin pedagogio.

VUOSIKIRJA III (1937)

A. R. Cederberg, Suomen kouluhistorian tärkein tehtävä.
A. J. Tarjanne, Koulumuistoja kuuden vuosikymmenen takaa.
August Alho, Turun kaupunginkouluja viime vuosisadalla.
Väinö Vaara, Muuan poikkeuksellinen koulun taloussuunnitelma.
Matti Koskenniemi, Lukiolaiselämää Turussa 1880-luvulla.
V. Ahokanta, Muistelmia Lappeenrannan sunnuntaikoulusta.

VUOSIKIRJA IV (1938)

Kustaa Hautala, Piirteitä Oulun oppikouluoloista 1822-43.
V. Ahokanta, Lappeenrannan käsityöläiskoulun vaiheet.
Santeri Liikkanen, J. V. Snellman ja kansakoulu.
Kalervo Kaartinen, Ekateriinan eli Huutokosken koulu.
Antti Inkinen, Suomalainen koululaitos Pietarissa.
Niilo Liakka, Muisteloa Tornion ala-alkeiskoulusta 1870-luvulla.

VUOSIKIRJA V (1939-1940)

J. H. Ollikainen, Leppävirran vanhemmasta kansakouluopetuksesta.
V. Ahokanta, Sortavalan vanhemmat ammattikoulut.
Niilo Liakka, Oulun suomalainen yksityislyseo 1874-1890.
M. O. Karttunen, Etelä-Pohjanmaan ensimmäisen kansakoulun perustaminen.

VUOSIKIRJA VI (1941-1944)

J. H. Ollikainen, Leppävirran kansakouluolojen kehitys 1800-luvun viimeisillä vuosikymmenillä.
Erkki Paasikallio, Ahlmanin pitäjänkoulujen alkuvaiheet.
Vilho H. Kivioja, Muistelmia Teuvo Pakkalasta opettajana.
Heikki Hosia, Punkalaitumen koululaitoksen alkuvaiheet.
Aili Vallin, Kouluhistoria ja matrikkelit kaupungeittain ja kunnittain.

VUOSIKIRJA VII (1945-1948)

Olli Lokki, Piirteitä aritmetiikan opetuksesta Suomessa vuoteen 1941 asti.
H. K Erviö, Narvan suomalaisen kirkkokoulun vaiheita.
Jouko Palonen, Valtion oppikoulujen opettajien palkkauksen pääkohdittainen kehitys 1800-luvulla.
Viljam Ahokanta, Ammattiopetuksen vaiheita Joensuussa.

VUOSIKIRJA VIII (1949-1950)

Aukusti Salo, Suomen kasvatushistorian harrastuksen ja tutkimuksen elvyttäminen.
Urho Somerkivi, Sunnuntaikoulujen perustamisesta.
Santeri Liikkanen, Piirteitä Itä-Suomen kansanopetusoloista 1700-luvulla.
Kustaa Hautala, Muuan kouluriita Oulussa 1860-luvulla.
Aarne B. J. Vartiainen, Kylliälän eli Uudenkartanon kasvatuslaitos 1829-1901.

VUOSIKIRJA IX (1951-1955)

Eino Viitasaari, Suomen Kouluhistoriallinen Seura 20-vuotias.
Urho Somerkivi, Suomen kansanopetuksen nousu 1840-luvulla.
E. O. Kuujo, Haminan kadettikoulun pedagogisesta yhdistyksestä 1870-luvulla.
Aimo Halila, Miten Helsingistä tuli Suomen johtava koulukaupunki.
W. Rantoja, Isonkyrön kansanopetuksen alkuvaiheet.
Mikko Rusama, Helsingin vaatturiammattikoulun perustamisvaiheista.
Nehemias Rautonen, Multian kirkonkylän kansakoulun perustaminen.
Aimo Halila, Bell-Lancasterin vuoro-opetusjärjestelmä Suomessa.
Eino Viitasaari, Katsaus.

VUOSIKIRJA X (1956-1957)

Eino Viitasaari, Kasvatustieteellisen keskuslaitoksen perustamissuunnitelmien historiaa.
Sinikka Lipponen, Suomen opettajakunta suuren Pohjan sodan aikana.
Erkki Lahdes, Ahlmanin koulujen ensimmäisten opettajain valinta.
Akseli Salokannel, Piirteitä Vanajan kansanopetuksesta.
E. V., Katsaus Suomen Kouluhistoriallisen Seuran toimintaan.

VUOSIKIRJA XI (1959)

Antti Inkinen, Suomalaisen nuorison opinkäyntiä Pietarissa venäläisen valtakauden aikana.
Armas Vuoristo, Papiston suhde kansakoulukysymykseen 1800-luvun alusta kansakoulun perustamiseen.

VUOSIKIRJA XII (1960)

Jaakko Linnankivi, Reginan koulu Anjalan pitäjänkouluna.
Alpo K. Rapila, Piirteitä kansakoulunopettaja Antti Tarkkasen elämäntyöstä.

VUOSIKIRJA XIII (1961)

V. A. Nordman, Adolf Voldemar Streng ja Aukusti Juhana Mela.
Ritva Dahl, Venäjän kielen opetus Suomen oppikouluissa ensimmäisellä sortokaudella.
I. Vainio, Vaasan suomalaisen lyseon ja Borgå lyseumin kirjeenvaihdosta v. 1890-92.

VUOSIKIRJA XIV (1962)

Alpo K. Rapila, Laihian kk:n kansakoulun toiminnasta vuosina 1880-1883.
Kalevi Kajava, Nevanlinnan triviaalikoulun vaiheista.
Eelis Aurola. Michail Tichanoffin perustamista suomenkielisistä kansakouluista ja niiden varhaisista vaiheista.
E. O. Stenij, Ammattikasvatusta Ruotsinvallan aikaisessa Viaporissa.

VUOSIKIRJA XV (1963)

Jussi Isosaari, Pedagogista teoriaa maassamme 1800-luvun alkupuolella.
Veikko Lehvä, Kuurojen opetuksen alkuvaiheita meillä ja muualla.
Kalevi Kajava, Pietarin suomalaisen kirkkokoulun vaiheista.
M. O. Karttunen, Opettaja Johannes Häyhän muistelmia.
Urho Somerkivi, Rousseau pedagogisena ajattelijana. Muutamia mietteitä A. D. 1962.

VUOSIKIRJA XVI (1964)

Eeva Tirkkonen, Musiikinopetuksesta Suomessa vuosina 1866-1925.
Pentti Vasunta, Maalaiskansakoulujen tarkastuksen historia Cygnaeuksen ja paikallistarkastajien aikana 1866-1884.
Matti A. Sainio, Lähteitä Suomen kansakoulun esihistoriaan.

VUOSIKIRJA XVII (1965)

E A. Stenij, Piirteitä Suomen kouluhistoriallisen seuran 30-vuotistaipaleelta.
Kalevi Kajava, Pietarin suomalaisesta yhteiskoulusta.
Erkki Lahdes, Maalaiskansakoulun opetussuunnitelma (1925) nykyisen didaktiikan tienraivaajana.
Eelis Aurola, Eräs keskeinen lähde Uno Cygnaeuksen suunnitelmassa kielen opetuksen uudistamiseksi.
Aimo Halila - Eelis Aurola, Koulun historian kirjoittamisesta.

VUOSIKIRJA XVIII (1966)

Matti A. Sainio, S. A. Hedlundin kirjekokoelma.
Jussi lsosaari, Bruno Boxtrömin kasvatusaineiden opetus Sortavalan seminaarissa 1882-1917.
Alpo K. Rapila, Suomenkielisten kansakoulujen syntyvaiheista Helsingin ympäristössä 1890-luvulla.
Eelis Aurola, Cygnaeuksen kaksi kirjoitusta v:lta 1857 ja niiden luonnokset.

VUOSIKIRJA XIX (1968)

V. A. Nordman, Kielisuhteet Helsingin oppikouluissa sadan vuoden aikana 1860-1960.
Juhani Jussila, Työkasvatuksen tavoitteet Suomen kansakoululaitoksen järjestämistä koskevissa suunnitelmissa vuosina 1856-1866.
Sven Gladh, Kansakoulumme käsityönopetus v. 1866-1888.
Soili Virkkunen, Lars Gabriel von Haartmanin suunnitelma Kartanon koulun perustamiseksi.

VUOSIKIRJA XX (1972)

Markku Hulkko, Kansakoulun kehitys teollistuvassa maalaiskunnassa.
Reijo Pajamo, Heinrich Wächter Suomen koulujen laulunopetuksen uudistajana (1853-1881).

VUOSIKIRJA XXI (1983)

Urho Somerkivi, Suomen kunnallinen keskikoulu.
Taimo lisalo, Keskikoulun opetussuunnitelman syntyvaiheen ongelmia.
Jouko Kauranne, Alakansakoulu-lehti alakansakoulun opetussuunnitelmaa koskevan keskustelun kehittäjänä.
Alpo K. Rapila, Kuvernööri A. A. Järnefeltin toiminta kansakoulujen perustamisessa Vaasan läänissä 1890-1894.
Suomen kouluhistoriallisen seuran toimintakertomus vuodelta 1982.

VUOSIKIRJA XXII (1984)

Martti T. Kuikka, Didaktiikan asema suomalaisen opettajankoulutuksen alkuvaiheissa 1800-luvulla.
Esko I. Kähkönen, Lapin viimeiset katekeetat opettajina.
Antti Lappalainen, Alexander Edvard Modeen, oppikirjantekijä ja maantieteen opetuksen uudistaja.
Alpo K Rapila, Etelä-Pohjanmaan kansakoulujen tarkastus talvella 1872.
Elias Turunen, Opettaja Matti Pajusen muistelma: Neljä vuosikymmentä kansanvalistustyötä rajaseudulla.
Kai R. Lehtonen, Mikrotietokone kouluhistorian tutkijan apuvälineenä.
Suomen kouluhistoriallisen seuran toimintakertomus vuodelta 1983.

VUOSIKIRJA XXIII (1985)

Urho Somerkivi, Kansanopetuksen opetussuunnitelmat kulttuurin siirron kuvastajina.
Jouko Kauranne, Kulttuurin vaikutus alakansakoulun opetussuunnitelmiin.
Aimo Halila, Suomen kansakouluväen ulkomaisista opintomatkoista 1880-ja 1890-luvuilla.
Martti T. Kuikka. Suomalainen kulttuuri yläkansakouluseminaarien harrastustoiminnassa 1920- ja 1930-luvulla.
Antti Henttonen, Opettaja kulttuurityön tekijänä.
Erkki Kuujo, Monikielisen Viipurin koululaitos.
Kyösti Kiuasmaa, Nuoren tasavallan oppikoulukulttuuri.
M. O. Karttunen, Kansanopiston kulttuuritehtävä.
Erkki Merimaa, Suomenkieliset koulut ulkomailla.
Martti T. Kuikka. Piirteitä Suomen kouluhistoriallisen seuran toiminnasta vuosina 1935-85.

VUOSIKIRJA XXIV (1986)

Urho Somerkivi in memoriam.
Donald J. Wilson, Public Support of Private and Independent Schools in Canada.
Aimo Halila - Eelis Aurola, Koulun historian kirjoittamisesta.
Jouko Kauranne, Kuopion kansakoululaitos sodista peruskouluun.
Irina Koskinen, Vänrikeistä Talvelan poikiin.
Antti Lappalainen, Helsingin kansakoulunopettajat koulunuudistajina.
Alpo K. Rapila, Maaseudun kansakoulunopettajan kunnanpalkka 1870-luvun Etelä-Pohjanmaalla.
Risto Rinne, Kansakoulunopettajien rekrytointi Suomessa ennen toista maailmansotaa.
Kouluhistorian tutkimuksen päivät.
Martti T. Kuikka, Kasvatuksen historian tutkimuksen nykypäivä ja tulevaisuus.
Reijo Raivola, Kansallisen hengen käsite vertailevassa tutkimuksessa.
M. O. Karttunen, Suomen kouluhistoriallinen seura 1935-85. Seuran 50-vuotistilaisuudessa pidetty esitelmä.
Antti Lappalainen, Urho Somerkiven teokset.
Toimintakertomus vuodelta 1985.

VUOSIKIRJA XXV (1987)

M. O. Karttunen. Historian koulu. Historianopetus kansanopistossa 1890-1950.
Martti T. Kuikka, Teori och praktik inom pedagogiken i utbildningen av klasslärare i Finland under krigstiden.
Saara Hakaste, Uusia näkymiä vertailevan kasvatustieteen tutkimusongelmiin.
Tore Modeen, Oikeus yksityiseen kouluopetukseen. Hallitusmuodon 82. ja 79. pykälien tulkintaa.
Toimintakertomus vuodelta 1986.

VUOSIKIRJA XXVI (1988)

Jouko Kauranne, Helsingin koululaitoksen pedagogisesta kehityksestä peruskoulun alkuvuosina.
Veli Matti Autio, Aistivammaisopetus kulttuuripolitiikan kentässä.
Martti T. Kuikka, Opettamisen perustaidot suomalaisen opettajankoulutuksen kehittämisen ongelmana 1972-78.
Paavo Tarvainen, Leo Harmaja virkamieskoulutuksen edistäjänä.
Irina Koskinen, Muuttuva ylioppilasaine.
Markku Mansner, Ammattimiehiä tehtaaseen ja verstaaseen.
Toimintakertomus vuodelta 1987.

VUOSIKIRJA XXVII (1989)

Jouko Kauranne, Use of Computers in Finnish Schools.
Finn Haugberg Mortensen, Uppsatskrivningen och dess föregångare i Danmark.
Irina Koskinen, Ns. uudet pedagogiset näkemykset ja ortodoksinen kirkko.
Martti T. Kuikka, Viisi kansanopetusjärjestelmää Suomessa 1880-luvulta 1920-luvulle .
Esko Nikander, Kansakoulun tavoitteet Uno Cygnaeuksen, J. V. Snellmanin ja Mikael Soinisen tulkitsemana.
Reijo Pajamo, Laulun ja soiton lehtori E. A. Hagfors.
Alpo K. Rapila, Koululainsäädäntömme muuttumisvaiheita.
Jarl Stormbom, Comenius ja Forselius - vertailevat näkökohdat.
Toimintakertomus vuodelta 1988.

VUOSIKIRJA XXVIII (1990)

Ahonen, Sirkka - Rantala, Jukka, History of Education in "the Second Republic" c. 1944-1950.
Kuikka, Martti T., J. A. Comenius and the School order of 1649 in Sweden-Finland.
Iisalo, Taimo, Sunnuntaikoulu työssäkäyville - esimerkkinä Uudenkaupungin sunnuntaikoulu 1800-luvulla.
Karttunen, M.O. Maalaiskansakouluntarkastajana Etelä-Pohjanmaalla 1940- ja 1950-luvuilla.
Kauranne, Jouko, Japanin ja Suomen peruskoulujen opetussuunnitelmien vertailua.
Kivinen, Osmo ja Kinos, Sirppa, Suomalainen oppiaika.
Koskinen, Irina, Oppiaineen historia kytkeytyy pedagogiikan ja aineen historiaan.
Rapila, Alpo K., Sortavalan seminaarin johtajan vaali vuonna 1880.
Toimintakertomus vuodelta 1989.

VUOSIKIRJA XXIX (1991)

Martti T. Kuikka, Humanism of Antiquity and the Development of Finnish Secondary Schools in the 1920's and 1930's.
Pauli Arola, Yksi oppikirja - kaksi kertojaa.
Aaro Harju, Kreikkalaiskatolisten kansakoulujen tarkastus ennen vuotta 1923.
Yrjö Kaimio, Rintamaoppikoulujen toiminta jatkosodassa syksysta 1943 maaliskuuhun 1944.
Jouko Kauranne, Helsingin koulumuseon syntyvaiheet.
Matti Koskenniemi, Kotitausta ja opintoura.
Alpo K. Rapila, Kansakouluntarkastaja K. W. Forsmanin elämäntyöstä vuosina 1885-1922 Etelä-Pohjanmaalla.
Jarl Stormbom, Ketkä olivat Suomen didaktisesti merkittävimmät herbartilaiset ja mitä oli didaktiikka?
Marianne Tallberg, Maallisen sairaanhoitajakoulutuksen alkuvaiheet Suomessa.
Elias Turunen, Kotiopetuksen ja työn kautta seminaarista yhteiskuntaan.
Toimintakertomus vuodelta 1990.

KUVIA SUOMALAISESTA KOULUTUKSESTA - VUOSIKIRJA XXX (1992)

Martti T. Kuikka, Yliopistot suomalaisen yhteiskunnan rakentajina itsenäisyyden aikana.
Antti Lappalainen, Suomen oppikirjat.
Leena Jääskeläinen, Koululiikuntaa vuodesta 1843.
Matti Koskenniemi, Kotitausta ja opintojen keskeyttäminen.
Erkki Merimaa, Työntiedosta ja ammatinvalinnasta opintojen ohjaukseen.
Jouko Kauranne, Suomi vai Eurooppa uuden koulutusajattelun perustana.
Martti T. Kuikka, Suomen Kouluhistoriallisen Seuran vuosikirja Koulu ja menneisyys vuosina 1935-92.

VUOSIKIRJA XXXI (1993)

Antti Lappalainen, Opettajat kuvataiteilijoiden kuvaamina.
Taimo Iisalo, Pedagogiossa ja pedagogiosta maailmalle.
Jouko Kauranne, Helsingin koulutoimen hallinnon muuttuminen.
Maximilian Modeen, Skolerfarenheter.
Pauli Arola, Historioitsija puhui - mutta kenelle?
Martti T. Kuikka, Opettajakuvan muuttuminen 1940-luvulta 1990-luvulle.
Saara Hakaste, The Development of Co-Education in Finland.
Eva Szabolcs, Recent Research in the History of Education in Hungary.
Toimintakertomus vuodelta 1992.

VUOSIKIRJA XXXII (1994)

Martti T. Kuikka, Kuusivuotiaat - ikuinen koulutuksen solmukohta.
Arto Jauhiainen, Helsinki koulupsykologisen työn pioneerina.
Jouko Kauranne, Oppiaineiden ja tuntimäärien vaihtelu Suomen oppivelvollisuuskoulussa.
Osmo Kivinen & Risto Rinne, Kansanopettajat ja kansalaiskuvan muutos Suomessa 1800-1990-luvuilla.
Laura Kolbe, Traditio - murros - jatkuvuus.
Juhani Tähtinen, Pikkulasten kotikasvatuksen ideaalit ajan virrassa.
Suomen Kouluhistoriallisen Seuran toimintakertomus vuodelta 1993.

KOULUN KANSAINVÄLISET KASVOT VUOSIKIRJA XXXIII (1995)

Martti T. Kuikka, Suomalaisen opettajankoulutuksen innovaatioiden lähtökohtia.
Jouko Kauranne, Suomalaisen kouluopetuksen eheyttämisen juuret.
Saara Hakaste, Tyttöjen kasvatusta 1700- ja 1800-lukujen Suomessa.
Erkki Kuujo, Karjalan kouluolojen erityispiirteitä.
Erkki Lahdes, Vanha ja uusi, didaktiikan ikuinen ongelma.
Jarl Stormbom, Identiteetti ja koulumaailma.
Priit Raudkivi, Löydetty - kadotettu - jälleen löydetty.
Russell H. Edes, My impressions of Finnish and Scandinavian Educational Systems.
Kai R. Lehtonen, Oppikirjan tekijä Supervaltojen syleilyssä.
Erkki Aho, Kouluhallinnon kansainvälinen vuorovaikutus.
Martti T. Kuikka, Suomen kouluhistoriallinen Seura vuosina 1986-1995.
Suomen Kouluhistoriallisen Seuran vuosikirjat 1935-1994

ERILAISET KOULUTIET / VUOSIKIRJA XXXIV (1996)

Herdis Modeen, Nadine Eriksson-Avellan-D'ornhjelm (1818-1907)
Une pedagogue finlandaise en Russie avec une carriere hors du commun.
Martti T. Kuikka, Education Policy and Alternative Pedagogies in Finland 1950-1995.
Jukka Rantala, Valmistavan koulun kautta oppikouluun.
Pauli Arola, Kansalaiskasvatuksella kaaosta vastaan.
Jyrki Männistö, Sanomalehdet kouluhistorian tutkimuksessa.
Taimo Iisalo, Onko pesäluettelosta apua selvitettäessä viime vuosisadan suomalaisen kansanihmisen lukutaidon tasoa?
Antti Ranta-Knuuttila, Opettajakoulutuksen kehittämiskysymyksiä 1970- 95.
Aaro Harju, Koulutuksen lainsäädännön kokonaisuudistus.
Suomen Kouluhistoriallisen Seuran toimintakertomus 1995.
Luettelo Suomen Kouluhistoriallisen Seuran vuosikirjoista.

ITSENÄINEN SUOMALAINEN KOULU / VUOSIKIRJA XXXV(1997)

Jyrki Männistö, Kansakoulu puoluepolitiikan välikappaleena 1920- ja 1930-luvun Suomessa.
Jouko Kauranne, Omaleimaistamisen mahdollisuudet Suomen kansaja peruskouluissa maamme itsenäisyyden aikana.
Olavi Ketonen, Arvokasvatus arvoonsa.
Arto Jauhiainen - Joel Kivirauma - Risto Rinne, Kansanopettajiston koulutuskysymys 1900-luvulla.
Minna Vuorio-Lehti, Ylioppilastutkinto itsenäisessä Suomessa.
Jukka Sarjala, Peruskoulu-uudistuksen toimeenpano eduskunnassa ja valtioneuvostossa.
Tuula Hyyrö, Suistamon alakansakouluseminaarin perustamisesta 80 vuotta.
Paavo Tarvainen, Voiko puupäästä kouluttaa agitaattorin?
Jarl Stormbom, Kolme presidenttiä - kolme identiteettiä.
Martti T. Kuikka, Religious instruction and education in Finnish teacher training from 1863 to 1895.
Luettelo Suomen Kouluhistoriallisen Seuran vuosikirjoista.

SUOMALAISIA KASVATTAJIA / VUOSIKIRJA XXXVI (1998)

Martti T. Kuikka, Features in the Uno Cygnaeus research tradition.
Juhani Tähtinen, Henrik Porthanin ideaalikansalaisuus ja kasvatus.
Saara Hakaste, Jaakko Fellman - lapinpappi ja saamelaisten opettaja.
Jyrki Männistö, Santeri Alkio - itsenäisyyden alun koulumestari.
Hannu Välimäki, Paavo Virkkunen koulumiehenä ja kasvattajana.
Simo Skinnari, Martti Haavion näkemykset opettajapersoonallisuudesta ja nykypäivän haasteet.
Helvi Penttilä, Piirteitä Sulo Erik Penttilän elämäntyöstä.
Olavi Ketonen, Urho Somerkiven elämänkaaren kartoitusta.
Juha Nieminen, Guy von Weissenberg ja vapaan nuorisokasvatuksen idea.
Raija Huhmarniemi, Reijo Wilenius - kulttuurifilosofi ja vaihtoehtopedagogi.
Suomen Kouluhistoriallisen Seuran toimintakertomus 1997.
Luettelo Seuran vuosikirjoista 1935-1997.

KASVATUKSEN MONIMUOTOINEN SARKA / VUOSIKIRJA XXXVII (1999)

Antti Lappalainen, Martti T. Kuikka - opettaja ja tiedemies.
Martti T. Kuikka, Humanism in Schoolpolicy in Finland after 1945.
Sirkka Ahonen, Kouluhistorian vaihtuvat paradigmat.
Irina Buchberger, Mikä äidinkieli?
Saara Hakaste, Kasvatuksen historiaa kansainvälisesti.
Jyrki Männistö, Kieliryhmien koulurettelöt itsenäisyyden alussa.
Esko Nikander, Idea hyvästä opettajasta 1920- ja 1930-lukujen Suomessa.
Anni Punto, Terveydenhuoltoalan soveltuvuuskokeet.
Jukka Rantala, Kansakoulunopettajat ja kapina.
Vesa Tuominen, Brander-suku karjalaisena kansanvalistajana.
Hannu Välimäki, Teologia - uskontopedagogiikka - kasvatustiede.
Luettelo Seuran vuosikirjoista 1935-1998.
Tabula gratulatoria.

VUOSIKIRJA XXXVIII (2000)

Martti T. Kuikka: Textbooks on didactics and the religious instruction in the Finnish primary schoolteachertraining colleges.
Martti Hölsä: Suomalaisten koulutushankkeita Itä-Karjalassa Jatkosodan aikana.
Tuula Hyyrö: Kaurialan kassapäät sotavuosina.
Jouko Kauranne: Sotilaspoikien kasvatusperiaatteet.
Elise Lujala: Välitysluokka siltana kodista kouluun.
Jussi Isosaari: Opettajana Itä-Karjalassa.
Jyrki Männistö: Niukat kalliinajan lisät ja vähäiset virantoimitus-palkkiot, yleissivistävien koulujen opettajien palkkataistelu 1920-ja 1930-luvuilla
Jukka Rantala: Kansakoulunopettajat kouluhallituksen mustassa kirjassa.
Jarl Stormbom: Waldemar Ruin ja hänen johtoasema kasvatusopin ja didaktiikan professorina.
Suomen kouluhistoriallisen seuran toimintakertomus vuodelta 1998.
Luettelo seuran vuosikirjoista 1935-1999.

KOKO KANSAN KOULU - 80 VUOTTA OPPIVELVOLLISUUTTA / VUOSIKIRJA XXXIX (2001)

Jukka Sarjala: Ainoakaan lapsi ei jää huomaamatta.
Aslak Lindström: Tie oppivelvollisuuden säätämiseen.
Jaakko Numminen: Suomen kansanopetuksen historia.
Risto Parjanne: Kunnat kansan sivistäjinä.
Samuli Apajalahti: Opettajat paljosta vastuussa.
Kirsi Lindroos: Oppivelvollisuus tänään.
Risto Rinne: Suomalainen yhtenäiskoulu ja ylikansallinen koulutuspolitiikka.
Anto Leikola: Ei koulua vaan elämää... - mitä olisi opittava?
Martti T. Kuikka: Kansanopetuksen suuret linjat.
Maija Rask: Oppimisen oikeus ja merkitys.

KULTTUURIVAIKUTTAJAT JA KOULUT AUTONOMIAN AIKANA ARVOJEN RAKENTAJINA / VUOSIKIRJA XL (2002)

Aslak Lindström: Elias Lönnrot (1802-1884).
Jari Salminen: Kaarlo Tiililän aikalaisnäkemyksiä Suomen yksityisoppikoulujen kehitykseen 1893-1917.
Hannu Syväoja: Herman Luukko, Juhani Leppälä ja kansakoulun maahenki.
Jarl Stormbom: Torsten Rudenschöld ja Mikael Johnsson-Soininen - vertailevia näkökohtia.
Tuula Hyyrö: Kertomus itäkarjalaisesta Nadja-opettajasta.
Elise Lujala: Monta tietä kodista kansakouluun.
Hilkka Laamanen: Kansakoulu poliittisten ryhmittymien valtataistelun välineenä vuosina 1866-1898.
Jyrki Männistö: Jatko-opetuksen juurruttaminen - puolen vuosisadan intressikiista.
Aaro Harju: Maalaiskansakouluntarkastajat kansakoulujen kehittäjinä autonomian ajalla.
Jouko Kauranne: Helsingin vanhimmat koulut.
Saara Hakaste: The Helsingfors Lyceum 1831-1891.
Martti T. Kuikka: Teachers for Secondary Schools, Especially Teacher Training in Finland 1780-1980.
Suomen kouluhistoriallisen seuran vuosikirjat 1935-2001.

KOTI JA KOULU, KASVATUKSEN PERUSTA / VUOSIKIRJA XLI (2003)

Reijo Pajamo: J. L. Runeberg ja virsikirja.
Hannu Välimäki: T. P. Virkkunen uskonnonpedagogina.
Paavo Malinen: Kaksi matematiikan opetuksen ja reformipedagogiikan tutkimuksen pioneeria.
Annukka Jauhiainen: "Kansalaiskasvatusta ja käytännön taitoja - kansakoulun jatko-opetuskysymys.
Harri Saine: Oppivelvollisuuskoulun vähemmistöryhmien uskonnon opetus.
Hannu Syväoja: Emile, Tarzan, Jukolan veljekset - vapaan kasvatuksen lumo.
Jyrki Männistö: Maksuttomat oppimateriaalit kansakoululaisen avuksi.
Riitta Hirvonen: "Kun koulutyöni alkaa taas."
Markku Vanttaja: Koulusuoriutumista selittävät tekijät.
Jouko Kauranne: Neljännesvuosisata opetustoimen kehittämistä Helsingissä.
Sirkka Heiskanen-Mäkelä: Kahden koulun väkeä.
Elise Lujala: Kotikasvatuksen tukeminen - yhteiskunnan etu.
Riitta Koistinen-Mandalios: Lotta Svärd -järjestö kasvattajana.
Tuula Hyyrö: Koulumestareita ja maistereita Tarton TOS:sta 175 vuotta.
Lasse Paajanen: Helsingin matematiikan ja fysiikan opettajien järjestötoiminnan alkuajoista.
Jukka Rantala: Mikrohistorian merkitys opettajuuden tutkimisessa.
Suomen Kouluhistoriallisen Seuran toimintakertomus vuodelta 2002.
Suomen Kouluhistoriallisen Seuran vuosikirjat 1935-2002.

KOULU KANSAKUNTAA RAKENTAMASSA / VUOSIKIRJA XLII (2004)

Martti T. Kuikka: Kasvatuksen historian tutkimus - ollako vai eikö olla.
Jouko Kauranne: Helsingin koulut ja niiden opetus itsenäisyyden aikana.
Saara Hakaste: The New Educational Idea and its Practice in Finland - The Rudolf Steiner School in Lahti and its new building.
Antti Henttonen: Sortavalan seminaari oli Karjalan korkeakoulu.
Hannu Syväoja: Kehitysromaani - kasvatusromaani.
Janne Varjo: Kolmannen tasavallan koulutuspolitiikan ohjelman julistus - Harri Holkerin hallituksen koulutuspoliittisen selon teon eduskuntakäsittely.
Pauli Arola: "Kirkkokansan nousu" vuonna 1922 - kansanliike vai poliittista ohjailua?
Airikki Pousi: Sosialisaatioprosessi historiallisessa viitekehyksessä - mikrohistoriallisen tutkimuksen avaamia näkökulmia koulu historiaan 1910-1930- luvun Keuruulla.
Tuula Hyyrö: Aukusti Salon seminaari garnisonikaupungissa.
Maija Meretniemi: Kansanlastentarhan uranuurtajan Hanna Rothmanin toiminnan aatteellisia perusteita.
Suomen Kouluhistoriallisen Seuran toimintakertomus vuodelta 2003.
Suomen Kouluhistoriallisen Seuran vuosikirjat 1935-2003.

J.V. SNELLMANIN MIETTEISTÄKOULUTUKSENKEHITTÄMISEEN/ VUOSIKIRJA XLIII (2005)

Martti T. Kuikka: Kehittyvän toiminnan vuodet 1996-2005.
Martti T. Kuikka: J. V. Snellmanin mietteet kansakoulusta 1840-luvulla.
Jouko Kauranne: J. V. Snellmanin jalanjäljillä Kuopiossa.
Hannu Syväoja: Pakon kautta aktiiviseen vapauteen. - J. V. Snellmanin kasvatusajattelusta.
Raija Meriläinen: Koulutuspolitiikka ja yleissivistys.
Kyösti Kilpivaara: Kansakoulun johtokunnat kansankasvatuksen järjestäjinä Simossa, Pudasjärvellä ja Rannalla vuosina 1866¬192.
Pauli Arola: Kansakoulun kustannuslaki koetteella 1921-1937
Jorma Virtanen: Aukusti Salo ja koulujärjestelmän uudistamispyrkimykset.
Antti Lappalainen: Kansalaistaidon lyhyt historia.
Aslak Lindström: Kadettikoulujen ja upseerikoulutuksen osuus ja merkitys suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ja yhteiskunnassa.
Suomen Kouluhistoriallisen Seuran toimintakertomus vuodelta 2004.
Suomen Kouluhistoriallisen Seuran vuosikirjat 1935-2004.

MIKAEL AGRICOLASTA OPIN JA TUTKIMUKSEN TIELLE – / VUOSIKIRJA XLIV (2006)

Tuula Hyyrö: Agricolan Abckiriasta se alkoi – lukemisen oppia ja opetusta halki vuosisatojen.
Hannu Syväoja: Agricola-reseptioita kansanvalistuksessa.
Saara Hakaste: Kuka on tämän kirjan omistaja? Luku- ja kirjoitustaidosta Hämäläisessä talonpoikaistalossa 1800-luvun Hollolassa.
Päivi Lipponen: Vahva valtio ja tehokas kansalaisyhteiskunta rakentavat kansakoulun.
Jyrki Männistö: Ajan ja kehityksen vaatimukset. Kansakoulun oppiaineet Sanasodan kohteena itsenäisyyden alun Suomessa.
Pauli Arola: Komitea murroksen keskellä. – Maalaiskansakoulun opetussuunnitelmakomitea 1912 – 1924.
Hannu Suni: Kirkko- ja kouluhistorian liittymäkohdat.
Jukka Rantala: Sukupuoli kasvatuksen historiassa.
Airikki Pousi: Kapea vai avara sosialisaatio – opettaja etsimässä vastauksia oppilaiden ongelmakäyttäytymiseen kasvatuksen historiasta.
Sirkka Ahonen: United World Colleges – from a NATO-Spin-Off to Schools with Global Concern? A History of a project for international education.
Jorma Virtanen: Miksi esiopetusuudistus ei toteutunut 1970-luvun Suomessa.
Raija Meriläinen – Janne Varjo: Nuorisokouluvision historiallinen rakentuminen osana suomalaista koulutusjärjestelmää ja – politiikkaa.
Harri Saine – Marianne Lehtimäki: Tietotekniikan harjaannuttamisohjelmien tarve ja käyttö Porin alakoulujen erityisopetuksessa vuonna 2006.
Martti T. Kuikka: Kasvatuksen historian tutkimus eilen ja tänään.
Vuosikertomus toimintavuodelta 2005.
Edellisten vuosikirjojen sisällysluettelot.

KOULULAITOS ITSENÄISEN SUOMEN RAKENTAJANA - VUOSIKIRJA XLV (2007)

Jyrki Männistö. Kansanopetuksen toteutuminen muutti oppikoulun perustaa.
Pauli Arola. Maalaiskansakoulun opetussuunnitelma ja yhteiskunnan rakennemuutos.
Martti Hölsä. Sotavuodet ja koulunkäynti.
Martti T. Kuikka. Kunnallinen keskikoulu, osa suomalaista koulujärjestelmää 1945- 1974.
Jorma Virtanen. R.H.Oittinen ja suomalaisen yhtenäiskoulun rakentuminen.
Hannu Syväoja. Isänmaallisuuskasvatus Suomen kansakoulussa.
Jukka Rantala & Janne Säntti. Kansanopettajana 1900-luvun Suomessa.
Jouko Kauranne. Oppilaiden valinnanmahdollisuudet maamme itsenäisyysajan oppivelvollisuuskouluissa.
Tuula Hyyrö.Oppilasasuntola - syrjäseudun lapsen koulukoti.
Jukka Kujala. Aapiskukko, kuri ja koulun kunnia - Valkokangasratkaisuja opettajuuden unohtaneille.
Martti T. Kuikka. Koulumuseoyhdistyksestä kouluhistorian tiedeseuraksi - Suomen kouluhistoriallisen seuran kehitysvuodet 1935-2005
Toimintakertomus vuodelta 2006.
Edellisten vuosikirjojen sisällysluettelot.

KOULUTUKSEN AATTEITA, RAKENTEITA JA TOIMIJOITA - VUOSIKIRJA XLVI (2008)

Tuula Rekola. Älä tapa. Ajatuksia rauhasta ja kasvatuksesta 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Suomessa.
Pauli Arola. POPS-70:n suhde suomalaisen yhteiskunnan muuttumiseen.
Raija Meriläinen. Tasa-arvon narratiivi 1990-luvun koulutuspoliittisessa keskustelussa.
Jyrki Männistö. Sivistyksen vai käytännön tarve? Uusia oppikouluja haluttiin ja vastustettiin 1900-luvun alun Suomessa.
Hannu Syväoja. Kansalaiskoulu 1957-81. Matalan profiilin kansalaiskasvatusta koulunuudistuksen varjossa.
Tuula Hyyrö. Oppilasasuntolahoitajien koulutus ja pätevöittäminen.
Martti T. Kuikka. Kuva opettajasta ja opettajakuvasta, esimerkkinä Lyyli Home, oma opettajani. 
Jorma Virtanen. Elisabeth Alander koulutuspoliittisena vaikuttajana.
Toimintakertomus vuodelta 2007.
Edellisten vuosikirjojen sisällysluettelot.

MITEN MINUSTA TULI KASVATUKSEN HISTORIANTOHTORI? VUOSIKIRJA XLVII (2009)

Kalevi Tamminen. "Muuten hyvä, mutta kannet väliin".
Jouko Kauranne. En tiennyt, miksi isona ryhtyisin.
Martti T. Kuikka. Opettajankoulutuksen syvät salat.
Kai R. Lehtonen. Tie tohtoriksi alkoi Russel Squaren maanalaisen aseman hissistä.
Aaro Harju. Miten minusta tuli kasvatuksen historian tohtori?
Paavo Tarvainen. Miten minusta tuli kasvatuksen historian tohtori?
Saara Hakaste. Sammumatonta tiedonjanoa.
Jyrki Männistö. Koulua ja koulututkimusta.
Jukka Rantala. Historioitsija vai kasvatustieteilijä?
Risto Ikonen. Mutkien kautta tohtoriksi.
Yrjö Männistö. Kansakoulunopettajasta tohtoriksi.
Jorma Virtanen. Miten minusta tuli varhaiskasvatuksen lähihistorian tutkija?
Harri Saine. Miten minusta tuli kasvatustieteen tohtori.
Juhani Lassila. Miten minusta tuli kasvatuksen historian tutkija?
Airikki Pousi. Tie tohtoriksi.
Oili Parjo. Tyvestä puuhun noustaan.
Tapani Innanen. Miten minusta tuli kasvatuksen historian tohtori?
Pauli Arola. Tieteen sivuraide.
Tuula Hyyrö. Miten minusta tuli kasvatuksen historian tohtori?
Aatu Moilanen. "Otetaan vastuu omista asioista".
Martti Hölsä. Oppia ikä kaikki.
Janne Varjo. Miten minusta tuli kasvatuksen historian tohtori?
Elise Lujala. Puuroportin kulkija.
Liisa Granbom-Herranen. Polku ja sen kulkeminen: matkani kasva tuksen historian pariin.
Saara Makkonen. Väitöskirjani-tieteellisen intohimon tuotos ja elä mäni tuki.
Pekka Silventoinen. Miten minusta tuli filosofian tohtori?
Jari Salminen. Miten minusta tuli kasvatuksen historian tutkija?
Reijo Pajamo. Miten minusta tuli tohtori?
Toimintakertomus vuodelta 2008.
Edellisten vuosikirjojen sisällysluettelot.

AJANKOHTAINEN UNO CYNAEUS VUOSIKIRJA XLVIII (2010)

Martti Kuikka. Opettajankoulutus eilen, tänään ja huomenna.
Erik Geber. Språkets och språkens betydelse för Uno Cygnaeus reformarbete.
Marja Jalava. Tietokoulu vai työkoulu? - Uno Cygnaeuksen ja J.V. Snellmanin kamppailu knsakoulun isyydestä 1860-luvulla.
Tuula Hyyrö. Uno Cygnaeuksen ja Aukusti Salon pikkulapsipedagogisten aatteiden perintö.
Toivo Flink. Uno Cygnaeus Pietarissa.
Karl-Gustav Jossfolk. Uno Cygnaeus nordiska impulser.
Aaro Harju. Cygnaeus ja kansakoulujen tarkastaminen.
Martin Gripenberg. Införande av folkskolinspektion i Finland.
Eira Korpinen. Uno Cygnaeuksen Keski-Eurooppaan suuntautunut opintomatka.
Annukka Jayhiainen ja Sofia Huhtala. Tyttöjen koulutuksen ristiriidat.
Hannu Syväoja. Kansakoulu sodan ja pulan vuosina.
Paavo Malinen. Alppilan yhteislyseo peruskoulun pohjustajana.
Juhani Pirttiniemi. Kouluylihallituksen tarkastustoimesta Opetushallituksen informaatio-ohjaukseen.
Elina Harjunen. PISASTA tulevaisuuden haasteisiin.
Suomen Kouluhistoriallinen Seura 75 vuotta.
Toimintakertomus vuodelta 2009.
Aikaisempien vuosikirjojen sisältö.

KOULUTUS YHTEISKUNNALLISEN MUUTOKSEN AIRUEENA VUOSIKIRJA XLIX (2011)

Saara Hakaste. Koulutus muuttaa säätyrajoja - Fellmanin pappissuvun
edustaja kapteeni August Fellman ja hänen koulunkäyntinsä.
Tuula Hyyrö. Koulutus kohotti sydänsavolaisen huutolaispojan jälkipolvet
akateemisisksi kansalaisiksi: erään suvun koulutus- ja ammattitarina neljän sukupolven ajalta.
Hannu Syväoja. Tytön kasvatus suomalaisen kirjallisuuden naturalismissa
1800-luvun lopulla.
Tapani Kananoja. Teknologian opetuksesta.
Jyrki Männistö. Ylioppilastulvasta itsenäisyytemme alkuvuosikymmenillä
Pauli Arola. Palkkatyö, yrittäjyys ja tulevaisuus.
Erkki Merimaa. Erityisopetuksen lainsäädännön kehittämisestä.
Harri Saine. Erityisopetukseen osallistuvien määrä kasvaa - Mitä on tapahtunut?
Jouko Kauranne. Helsingin koululaitosta kehittämässä vuosina 1975-1991.
Marti Kuikka. The effect of urbanisation on teacher training and the number of teachers in Finland 1898 - 1957.
Vapaan koulutuksen tukisäätiötä koskeneen seminaarin alustukset
Jaakko Aho. Vapaan koulutuksen tukisäätiön toiminnan lähtökohdat ja strategiset tavoitteet
Ville Okkonen. Vapaan koulutuksen tukisäätiön vaikutus.
Yrjö Larmola. Helsingin kaksi koulumyrskyä.
Toimintakertomus vuodelta 2010
Aikaisempien vuosikirjojen sisältö

OPETTAJA YHTEISKUNNALLISENA JA KULTTUURIVAIKUTTAJANA. VUOSIKIRJA L (2012)

Pauli Rautama, Koulutuksen aluehallinto muutoksessa 1997-2010 - syitä ja seurauksia.
Martti Ranta, Oppikoulun tulo ja alkuvaihe Lapinmaassa.
Erja Kosonen, Seminaarien musiikinopetus kansakoulun laulunopetuksen esikuvana.
Pauli Arola, Kasvatustieteen historiaton välivaihe.
Jouko Kauranne, Kansankynttilänä Lahdessa ja Lapissa.
Tuula Hyyrö, Virtaan upposi HOKL.
Martti Kuikka, Opettaja kulttuurivaikuttajana.
Yrjö Männistö, Elsa ja F.A. Heporauta yhteiskunnallisina ja
kulttuurivaikuttajina.
Merja Paksuniemi, Monitaitureiksi opettajankoulutuksessa -
taitoaineet Tornion opettajaseminaarissa.
Jyrki Männistö, Politiikkako pois kouluista? Puoluepolitiikkaa lietsottiin
ja vierastettiin Suomen oppikouluissa ensimmäisen tasavallan aikana.

KOULU JA MENNEISYYS 2013  (vsk. LI)

Rinnakkaiskoulusta yhtenäiseen peruskouluun

Toimitus ja taitto JOUKO KAURANNE

Esipuhe:
Sven Gladh: Muutama muistelus kansakoulusta
Lasse Paajanen: Koulumuistoja Mäntsälästä
Jyrki Männistö: Pakkoruotsia ja sivistysnälkää
Jouko Kauranne: Kuopion kaupungin siirtyminen peruskoulujärjestelmään
Jouko Kauranne: Kuinka Helsinki siirtyi uuteen koulusysteemiin
Martin Gripenberg: Hangossa siirtyminen peruskouluun oli takertua kieliriitaan
Petri Haapa: Katsaus koulun tietokonepohjaisten hallintojärjestelmien käytön vaiheisiin Suomen peruskouluissa ja lukioissa
Tuula Hyyrö: Peruskoulun pioneerit muistelevat
Kaisa Similä: Lääninkouluttajan muistoja peruskoulun alkutaipaleelta
Pauli Rautama: Perusopetuksen ohjausjärjestelmän rakenteellisesta muutoksesta 1984-2010 ja sen vaikutuksesta tosiasialliseen toimintaan
Pauli Arola: Kasvatustiede raottaa ovea tulevaisuuteen
Martti Kuikka: Maalaiskunnat kunnallisen koululaitoksen rakentajina
Eira Korpinen: Peruskoulun oppilasarvostelua kehittämässä
Toimintakertomus vuodesta 2012 (pdf)

KOULU JA MENNEISYYS 2014 (vsk LII)

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä

Toimitus ja taitto JOUKO KAURANNE

Esipuhe:
Essi Aarnio-Linnanvuori: Jääkarhuja vai arjen etiikkaa? Ympäristöaiheet nykyisissä uskonnon ja elämänkatsomustiedon oppikirjoissa
Erja Kosonen: Laulukirjat koulun arvokasvatuksen ytimessä
Lasse Paajanen: Koulujen oppikirjavalinnat Helsingissä
Virpi Kivioja: Sekoitus itää ja länttä. Venäläiskuvat suomalaisissa ja saksalaisissa maantiedon oppikirjoissa 1933–1945
Tuula Hyyrö: "Myö olemmo livgiläzet", mutta koulua käyneet venäjäksi ja suomeksi
Kirsti Paukkunen-Jämsén: Anna Rinne – Võrun seminaarin kasvatti
Jyrki Männistö: Elämän ja koulun vaatimukset. Oppikoulujen opetus- ja lukusuunnitelmien muutostarpeet vuosina 1918-1939
Suvi Randen: Johannes Gezelius vanhemman kirjapainossa painettujen latinan oppikirjojen pedagogiikka
Najat Ouakrim-Soivio: Mitä historian ja yhteiskuntaopin oppimistulosten arviointi kertoi erilaisten oppikirjojen, - materiaalien ja työtapojen käytöstä?
Pauli Arola: Oppikoulun yhteiskuntaopista peruskoulun yhteiskuntatiedon oppikirjaksi. Veikko Huttusen ja Kai R. Lehtosen Yhteiskuntaopin tarkastelua
Kimmo Aula: Tehtaanpuiston Yhteiskoulun perustamisesta 80 vuotta
Hannu Syväoja: Seminaareista jäljelle jäi muisto vain
Toimintakertomus vuodesta 2013

KOULU JA MENNEISYYS 2015 (vsk  LIII)

Koulumuistot – kokemuksia koulusta, tutkimusta muistelusta

Toimitus ja taitto JANNE SÄNTTI

Esipuhe
Pauli Arola: Vuosisadan koulumuistot keruukohteena
Juhani Tähtinen & Paula Vitie: Elämäkerta ja -muistitietotutkimuksesta uusia avauksia kasvatuksen historialle
Paula Vitie: 1930-luvun työssäkäyvä nainen – kolmen naisen kertomukset opiskelusta ja työelämästä
Pauli Arola: Puutteen sukupolvet. Minun koulumuistoni-keruun köyhyyskertomukset
Erja Kosonen: Laulua harmonin säestyksellä – muistoja koulun laulutunneista 1920–40-luvuilla
Elve Voltein & Tuula Hyyrö: Muistoja koulu- ja opettajavuosilta 1955–1979 Neuvosto-Virosta
Juhani Heiska: Kiertokouluopetus Etelä-Pohjanmaalla vuosina 1865–1909 opettaja-kanttori Isak Ojalan kokemana
Tuula Hyyrö: Oskarin opissa Kuhmon kunnallisessa kokeilukeskikoulussa
Hannu Syväoja: Kansakoulu ja minä
Jyrki Männistö: Avustuksia yleisistä varoista. Valtiota vaadittiin oppikoulujemme kasvavien kulujen maksajaksi maailmansotien välisenä aikana
Erkki Merimaa: Seura koulutuksen ja kasvatuksen historian parissa jo 80 vuotta